Levynurkka #0: mikä juupelin NURKKA?

Tylsyys. Asia joka ajaa ihmiset välillä mitä mielipuolisimpiin tekoihin.

Eräänä maaliskuisena aamuna mieleeni juolahti ajatus. Kuuntelemme veljieni kanssa jonkin verran musiikkia, eikä mieltymyksemme nyt ole aivan täysin erilaiset (köh köh aika pitkälti pelkkää paskaa ne kuuntelee) ja itse tuskailen hyvin useasti uuden musiikin etsintöjen parissa. Hirveästi emme jauha musiikista noin niinkuin yleisellä tasolla, mitä nyt välillä joku heittää youtube-linkin ja sanoo et "hyvä biisi bob". On kuitenkin ihan mielenkiintoista silloin tällöin kuulla mitä velikullat kuuntelee, ja joskus jopa alan itse kuuntelemään näiden ehdottamia paskeita. Kenties keskenäinen vuorovaikutuksemme musiikin suhteen voisi kehittyä joksikin hauskaksi ajanvietteeksi. Oli aika viedä asiat uudelle levelille, huorat.

Otin härkää kyrvästä ja pistin aivorattaani rullalle. Vaikutamme lähes päivittäin keskenämme somen kautta ja oli selvää että jonkinlainen musanlevitys alusta pitäisi rakennella. Koska tw@tter on lähinnä vittumainen kusipaska, ja oma preesenssini vaikuttaa sovelluksessa vain siitä syystä että pari ystävääni iskevät ajatuksiaan sinne, suljin tämän pois vaihtoehdoista. Jäljelle jää youtube mutta siinä nyt ei ole mitään järkeä, mitä ees mietin - ei se ole vaihtoehto. 

Ookoo, vanha kunnon feissari. Sinne ryhmä kasaan ja tietyin väliajoin jokainen veljeksistä postailee sivulle levyn minkä "haluaa" muitten kuuntelevan. 

Ajatuksessa pelotti että tästä tulee jonkinnäköinen perseilyhomma; jokainen koittaa tarkoituksella kusta toisen rypäleisiin ja iskee tahalleen ryhmään jotain naurettavia paskabändejä tai typeriä albumeita. "ÖHHÖHHÖÖ täs on tälläne 180 minuuttine dronelevy". No, täytyy sanoa että yllätyin. Jopa veljeksistä nuorin kantoi kortensa kekoon linkkaamalla jo kaksi täysin kuuntelukelpoista, jos ei nyt välttämättä hyvää, levyä.

Jukupätkä, hommahan toimii. No, tästä päästään itse asiaan - miten aiheesta saa tekstiä blogiin. Helposti. Valkkailen silloin tällöin levyn josta sepustan settiä tänne. Heitän mukaan leikkimielisen arvion, mutta on syytä muistaa: olen täysi käsi ja joskus jopa jonkin asteen ihmisperse. Jos odotat järkeviä arvioita klassisista levyistä, voit imee kikkiä ja kuunnella JVG:tä samalla ku viillät ranteet auki ammeessa. 

Odotan innolla mitä tästä tulee.

Ensimmäisten levysuositusten ilmestyessä ryhmän sivuille täytyy sanoa että tulevaisuutta ajatellen on hommaa elostettava pienillä rajoitteilla. Esimerkiksi silloin tällöin olisi hyvä panostaa eri genreihin, eri vuosikymmeniin jne. Ensimmäisen aallon levyt tuntuivat painottuvan liialti metalliin ja 2000-luvun tälle puolen: tylsää.