Viikon leffat #1.

Black Death - selviääkö Sean Bean, osa 100

Paskasta muuttuukiin hyvä. Hyvästä paha. Ennennäkemätöntä. Koko leffa on yhtä käännettä.

Ensimmäisen puolituntisen ajan lähinnä haukottelen. Pariin otteeseen mietin, olisiko pitänyt valita toinen elokuva. Onko vielä liian myöhäistä? Laiskuuteni voittaa ja tapitan menemään. Raina kertoo lihaa himoavasta nuoresta munkista, joka vinkuu merkkiä jumalalta, josko voisi lähteä pillun perässä pakoon kuppaista kotikyläänsä. Noh, kappas kummaa, itse Simo Papu - Sean Bean - ritarin vaatteissa saapuu pelastamaan jo ilmaa himoissaan nussivan papin alun pinteestä. Kusetuksen voimalla munkki pestautuu the Ritarin poppooseen etsimään mystistä NEKROMANSERIN riivaamaa mestaa. Kuuleman mukaan kylää hallitseva "noita" herättää kuolleet henkiin ja samalla pitää mustaa surmaa poissa tovereidensa kimpusta. The Ritarin tehtävä on ripustaa "noita" ilkeän näköiseen kidutusvehkeeseensä ja kuljettaa tämä piispan juttusille.

Elokuva laahaa eteenpäin ja musta surma nappaa turhimman sivuhahmon helvettiin, juonta tiivistääkseen. Seuraa taistelukohtaus joka on ihan jees. Pää irtoaa, vihaiset miehet könyää ja sitä rataa. Lopulta saavutaan paljon puhuttuun kylään, mutta jokin on pielessä. Pikku salapoliisimme spottaavat pienimmätkin outoudet ja pitävät varaansa! Hmm, kuinka jännittävää ja omaperäistä. Vaikkakin koko elokuva on pieniä juttuja lukuunottamatta hyvin ennalta-arvattava isken tähän kohtaan MAJOR SPOILER VAROITUS. Koska olen kiltti pieni porsas koitan kikkailla hieman. Lukeaksesi miten tarina päättyy, voit maalata alla olevan tekstin. Näppärää! (Tai voit valita olla maalamatta ja lukea lyhyen katsauksen elokuvaan ilman spoilereita! Ihan. Vitun. Ebin.)

Pienet salapoliisineromme kutsutaan kylän illalliselle, ja the Ritarin jatkuvista varoitteluista huolimatta juuri nyt on ilmeisesti hyvä tilaisuus laskea varovaisuus astetta ratkaisevasti. Kiimaisia kyläntyttöjä ja myrkytettyä kaljaa, kyllä toimii! Sankarimme päätyy vangeiksi ja näitä aletaan teloittaa yksi kerrallaan. Samaan aikaan pappia ollaan kustu linssiin oikein urakalla "noidan" toimesta ja tämän alussa mainittu lihakimpale (tyttöystävä) näytetään hänelle. Matkalla pappi näki tyttönsä kuolleen, tai luuli näkevänsä. "Noita" tekee vähä jumbo jambo taikoja ja tyttö herää henkiin. "Ei helvetti, se on oikeesti noita!" 

Pappi on nyt uskontonsa ja epäjumalallisten voimien kahtia jakama. Tämä tuskailee lihan ja uskon välillä. Noh, tämäkin päätyy vangiksi, ja yksi kerrallaan heppuja aletaan siis teloittaa. Jippona on että, jos uhri tunnustaa jumalan ja itse herra Jeesuksen olemattomiksi, saavat he pitää henkiriepunsa. No pappia sitten taas kuumotellaan oikein olan takaa ja tälle näytetään taas henkiin herätetty naisystävä. Naikkonen on kuin mikäkin zombi ja hourailee omiaan, selvästi järkensä menettäneenä. Pappi tekee mitä miehen pitää ja viiltää akalta nirrin pois. Samaan aikaan toisaalla. Heput pääsee viimein irti kahleistaan ja alkaa pistää jengiä kylmäksi oikein olan takaa. Herra lihanhimo aka pappi ottaa "noidan" kohteekseen ja päätyy suolle jahtaamaan tätä. Tässä kohtaa juoni iskee minua henkilökohtaisesti nassuun.

Liekkö olin jäässä, tai jotain, en nähnyt tämän tulevan. Loistavaa! Lihakimpale aka tyttö ei ollut koskaan edes kuollut vaan tätä oli huumailtu ja lääkiskelty ties miten joten tämä vain vaikutti heräävän henkiin ja vaikutti olevan zombi. Pappi tietty teki temput ja nirhas sen, joten homma kusi. Herra pappi ei ota tätä tietoa hyvällä vaan masentuu. Lopulta tästä tulee hullu psykoosi noitavainooja. Leffa loppuu siihen, mutta skippasin vain lihamestarin tarinankaaren päätökseen, onhan siinä semisti lopputaistelun tynkää ja muuta turhaa paskaa samalla. 

Se mikä tässä leffassa yllätti oli ehkä oma ennakkoasenne. Plus leffan, köh, vitun typerä nimi antoi olettaa vitun typerää leffaa. Alkuasetelmista päättelin että tässä on taas tällänen typerä, mukahistoriallinen semifantasia paska zombeilla jne. Mutta loppujen lopuksi tää oli ihan jännä twistileffa. 

The Ritari posseineen onkin loppujen lopuksi vaan sekopääjengi mikä nirhaa mustalta surmalta säästyneen kylän, koska vittu muutki kristityt kuolee, ja sit noi heput ketkä ei oo kristittyjä säästyy. No ei vittu säästy! Kristityt rulaa! 

Leffan paras kohta on ku herra Papu karjuu juuri ennen kuolemaansa "I AM DEATH" ja paljastaa mustan surman runteleman kehonsa. Tavoitteena oli siis alusta alkaen vain tuoda tämä kiva flunssan poikanen kylään, joka oli säästynyt taudilta pelkästään siitä ansiosta, että se sijaitsi keskellä uskomatonta vitukkoa. 

Totisesti, pidin tästä pätkästä loppujen lopuksi. Joskus vaan se miten asiat esitetään sopivan epämustavalkoisesti saa miussa pienen, innokkaan lapsen heräämään. En tiedä suosittelisinko tätä kenellekkään, mutta Netflixistähän tän pätkän tsuumaa pirun helposti. 

Tästä tekstistä tuli taas vaihteeksi niin vitsin pitkä, että parempi jättää viikon muut leffat seuraavaan postaukseen.

Ehkä jännittävin asia elokuvassa, pikku elokuvaharrastelijalle on Sean Beanin pääosassa heiluminen. Mies kun ei tunnu selviävän monestakaan kuvastaan hengissä. Jännitin tätä asiaa eniten elokuvaa katsoessa.